14.8.13

Omat läpät aina ittelle helvetisti rankempii

liia kivuliast miettii välei omii vanhempii  photo samantha2_zpsc94f45fa.jpg  photo sumee_zps88980e08.jpg Suht turhanki letkee sadepäivä. Himailuu, psykan kirjotuksiin pänttäämistä, turhan tuntusta venaamista ja yli-isoon (ylpylp) abihuppariin hukkumista. Okei yritän olla vähemmän leija. Hah. Letkee lukkari, kolmena päivänä viikos kouluu. Kelpaa, varsinki näin ennen kirjotuksii. Oikeesti aikaa lukee. Tai sit ei.

Mädännyn tänne. Vihaan tietokoneella olemista. Vihaan kotona homehtumista. Mut vittu. Ulkona sataa. Ei jaksa kastuu, ainakaan vielä. Pää hajoo, mun kuuppa on tottunu ainaiseen menemiseen. Oon ku ikiliikkuja, pitää olla jatkuvasti menossa, pitää olla seikkailuja, jännitystä, tekemistä. Eikä lukio oo vieläkään se mun paikka. Eikä opiskelu sovi mun pääkopalle. Liikaa istumista, liikaa paikallaan olemista, liikaa rajotuksia, liikaa tajuttavaa, liikaa liibalaabaa ja liikaa aikaa ajatella. Johan sitä vähemmästäki yks levoton sielu sekoo.

Eilen törmäsin mukavaan juoppoon. Se sano et sitte ku meen naimisiin ja saan lapsen, musta tulee hyvä äiti. Epäilen.

"Et sä oo niiku blondin tyhmä........ Sä oot erilailla tyhmä!"
- rakas ystäväni mira

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti