Mun kai pitäs olla nyt kypsä. Valmis itsenäiseen elämään. Valmis lentämään omilla siivilläni. Valmis maailmalle. Kai mä osittain oonki, mutten todellakaan olis ilman ystävieni tukee, enkä etenkään ilman Tomppaa.Mä ikuisesti muistan sen illan, kun Järvenpään asemalla näin parrakkaan ujon näkösen sinituulitakkisen miehenalun. Sillä oli tummat farkut ja kädet niitten taskussa. Sen tummat ripset ja kulmat korosti sen silmiä, ja tajusin samantien, että mun itselleni analysoima sinisilmäsyysfetissi on silkkaa skeidaa. (sedät joiden silmät on siniset, sul on vihreet mitä vittua iniset)
Muistan myös ikuisesti sen, kuinka ekaa kertaa menin kyseisen miekkelin kanssa leffaan ja vielä sen ehdotuksesta! Mua kuumotti ihan sikana, koska en vaan osannu olla aloillani ja musta tuntu, etten haluu asettuu tai sitoutuu vielä mihinkään. Ujona siinä sitten mentiin leffaan, jossa tämä nerokas leffailukumppanini käytti hyväkseen käsieni huonosta verenkierrosta johtunutta kylmyyttä. Siinä se hien valuessaki käsiemme välistä vaan piti mun kädestä eikä sit millään päästäny irti. Leffan jälkeen mentiin kahville ja maaliskuisen keskiyön lyödessä kyseinen miehenalku saavutti täysi-ikäisyytensä. Siinä sitte, Järvenpään abc:n edessä mä suutelin sitä ekaa kertaa.
Kaheksan päivää sitten oli mun vuoro tulla aikuiseks. Istuttiin rakkaan miekkelini kanssa mun sängyllä ja kun kello näytti yli kahtatoista, sain ikäni kunniaks kokee kaheksantoista suudelman ryppään.
Mä oon onnellinen. Ja voin rehellisesti sanoo, et toivon että jokainen ihminen maapallolla ois. Mun mielestä jokaisella on oikeus olla onnellinen. Jokaisella on oikeus ilmaista se. Jokaisella on oikeus rakastaa. Ja jokaisella on oikeus näyttää se.
Piis änd laav
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti