Päänsisäistä heittelehtimistä puolelta toiselle, koulujen loppumista ja siitä johtuvaa stressiä, armotonta työnhakua ja eksoottisia viikonlopunviettoja.Oon itseasiassa ihan sairaan ylpee itestäni. Mä oon vielä kasassa, vaikka podenki kokoaja järjetöntä ikävää. Mä oon kasassa, vaikka stressi koittaa syödä mua sisältäpäin. Mä oon klaarannu koulunkäyntini siihen pisteeseen, että se ois enää kirjotukset. Mä oon onnistunu tipattomassa tammikuussani ja oon siitä niin ylpee et haluisin jatkaa holittomalla helmikuulla, mutta helmikuinen abiristeily ja holiton helmikuu on aika mahdoton yhtälö.
Inttilesken päiväkirja osa 4:
"Mullon ikävä sua kurkkusalaatti :("
Ollaan parin kaverin kanssa nyt muutaman kerran käyty moikkaamassa kurkkusalaattimiekkeliäni Parolassa. Nyt se on päässy kahtena viikonloppuna peräkkäin lomille ja ollu käytännössä ihan kokoajan mun kanssa. Silti tää on ihan perseestä. Varsinki ku urhea sotamieheni joutuu olemaan koko ens viikonlopun kiinni siellä. Fak.
Viimeviikonloppuna käytiin lanessa vähän hohtokeilailemas ja pelailemas (tasku)biljardii ft. pornotähti. Oli muuten hyvällä tavalla eksoottinen lauantai-ilta eksoottisessa, mutta loppujen lopuks ihan tavallisessa seurassa. Vois ottaa uusiks.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti