Joulu tosiaan hurahti vallan epäjouluisissa tunnelmissa ahdistavien turku-mutiaisten piirittämänä. Uusvuos pärähti käyntiin valkkarilla, raketeilla ja laadukkaalla seuralla eräässä Kervo-nimisessä UG mestassa. Välipäivät ja oikeestaan melkeempä koko joululoman vietin rakkaan miekkelini kanssa josta parhaillaan ollaan muovaamassa miestä pahassa parola -nimisessä paikassa.Inttilesken päiväkirja osa 1:
"susta tulee nyt armeijaneitsyt!"
Ihan karseeta, miks kukaan ei oo varottanu et on näin hirveenkamalankammottavaa luopuu omasta rakkaastaan ja antaa se valtion käsiin? Koko armeijahässäkkähän on silkkaa skeidaa, se on kuulkaas sillee että jos venäjä jonku pommin tänne päättää losauttaa niin suomi katoo kartalta ku mummo sumuun, oli armeijaa tai ei. Rauhanmiehenänaisena vastustan koko hommaa vaikka osasyy saattaakin olla tää mun itsekeskeinen pääkoppa joka takoo itteensä ajatusta kamalasta romanttisesta vajavaisuudesta.
No, aamulla lähdin rallihondallani (no okei iskän hondalla) porhaltamaan kohti Vantaata armaani luokse. Vietettiin aikaa yhessä ja käytiin kahvilla kunnes eräs nimeltämainitsematon niko(tiini), eli miekkelini paras kaveri tupsahti laatuseuraamme. Yhessä sitten saatettiin tämä urhea ja komea inttijäpikkä Tikkurilan asemalla jossa yllättäen silmät alkoi hikoilemaan. Oli täyttä tuskaa katella kun miehekkeeni astui junaan ja tiesin että nyt se sit alkaa. Inttileskeys.
loppupäivän tunnelmat:
No, aamulla lähdin rallihondallani (no okei iskän hondalla) porhaltamaan kohti Vantaata armaani luokse. Vietettiin aikaa yhessä ja käytiin kahvilla kunnes eräs nimeltämainitsematon niko(tiini), eli miekkelini paras kaveri tupsahti laatuseuraamme. Yhessä sitten saatettiin tämä urhea ja komea inttijäpikkä Tikkurilan asemalla jossa yllättäen silmät alkoi hikoilemaan. Oli täyttä tuskaa katella kun miehekkeeni astui junaan ja tiesin että nyt se sit alkaa. Inttileskeys.
loppupäivän tunnelmat:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti