ja ku mä avaan suuni, teen sen aina suomenkielellä
yoyo!
Tajusin et maailma on pelottavan pieni paikka. Oon tajunnu ton varmaan miljoona kertaa ennenkin, mut aina tulee silti vaa sellane "woooooU" -fiilis ku tajuu et ainaki täällä (Jo)kelassa jokainen oikeesti tuntee tai tietää toisensa jollain tasol. Tavallaan se vituttaa on aika siistii. Tajusin myös, että meijän koulun kahvikone on iha paska. Seitkyt senttii paskasta sokerilitkukahvista hei joo.
Kannattaa kuuluu räppipiireihin, koska siten voi saada mahtavimmiltaki uugeeräppäreiltä niitten platan iha henkilökohtasena lahjotuksena. Siis ilmaseks. En ymmärrä, oon fanittanu Rivoo ihan alusta asti, mut nyt kyllä fanitan vielä kiihkeemmin. Tänks bro ja sillee!
ps. armeijamiekkelit on yleisesti ottaen hyvännäkösiä. Iha vaa näi by the way
No tänhä nyt pitäis olla ihan päivänselvää. Ei kukaan friistailtaidoton, sävelkorvaton ja rytmitajuton voi sanoo itteensä truuräppäriks. Tottakai pitää omistaa hifistelyteknologiakone jossa on vähintään yks musanteko-ohjelma. Kaiuttimienki ois syytä olla valtavat, niinku kuvasta näkyy. Ja tottakai pitää olla vähän leijan asennetta. Tolla videolla kaksinkertaset suomenmestarit heittää suomen parasta freestylee.
räppärit pummii keikan jälkee tupakkaa
Eilen sain olla taas pitkästä aikaa räppipäissäni ja sen kyllä teinki. Fiilasin ihan kybällä hyviä battlaajia ja nautin joka hetkestä. Sain myös kokea iloisen yllätyksen, kun Kajon lisäks freestylekeikan heitti myös ihan ykköslempparini Altis. Kuola vaan valu ku sain eturivistä niitä katella. Pääsin räppipiireihin ku sain jonottaessa hengailla asiallisen tyypin kanssa joka friistailas röllin beatboxatessa taustalla. Oioi tää on just sellasta mitä rakastan ja haluun elämältäni. Ens vuonna sit uusiks, tällä kertaa anniskelualueen puolelle heheee....
Ylimmässä kuvassa on finalistit fege ja gettomasa. Gettomasa vei. Alimmassa kuvassa on kaks räppimuikkelii. Jesjes.
tää jätkä turpaan saa
mä oon murhaaja
(altikselle ei kannata vittuilla.. täl videol se servaa jonku pellen kunnol)
Joskus yli vuos sit innostuin näistä kisoista ja nyt oon iha addiktoitunu. Olin viimevuonna ite mestoilla ja tänävuonna ois tarkotus mennä uusiks. Mul on vuoden 2009 dvd ja eilen postista kilahti toi tupla dvd, mis on viime ja sitäedellisen vuoden battlei. Ei oo varmaan vaikee arvata, mitä tein koko eilisen päivän.. No mut joka tapauksessa, suosittelen kattomaan ainakin noi kaks ylläolevaa pätkää. Tykätkää tai olkaa tykkäämättä, mä rakastan.
Sä tietäisit et toisin vaikka kuun taivaalt
jos sä oisit mun aina,
mut mun silmis se on jo sul koska sä oot mun maailma
mä tuun aina rakastaa sua mut en kenenkään muunlailla,
vitut niist ja vittuun koko maapallo
mä haluun et sä tajuut ilman sua mä oon vaan varjo
Oon fiilistelly viimeset pari päivää pelkästään tätä biisii. Altis jaksaa aina vaan yllättää positiivisesti. Se uusin levy on kyl pakkopoisto (kunha se vaan tulis myyntiin...). En tajuu kui joku voi yhdistää biisiin nerokkaiden riimien lisäks kauniit mut samaan aikaan niin sairaat sanat. Muhun iskee ja lujaa.
Uus jakso alko ja mul alko eka psykan kurssi. Vaikuttaa yllättävän mielenkiintoselta, oikeestaan jopa niin mielenkiintoselta että voishan sen vaikka kirjottaakki. Mua tavallaan kiinnostais joku psykologiaan liittyvä alaki. Ehkä.
Muuten tää on ollukki aika vaisu perjantai. Karaokee, rentoiluu, koeviikosta toipumista, chillailuu, pizzaa ja neljä tuntia friistailii. Valehtelematta. Vähintään neljä tuntii. Mä kehityn.
^rentoo. Niiku mun viikonloppuki. Perjantai vierähti hyvässä seurassa tosi nopeesti, mut ei se mitää, lauantai onki mun lempparipäivä. Oon tunnollinen kultabassokerhon kuuntelija, joten voitte varmaan arvatakki miten vietin mun lauantai-iltapäivän... (täs kuussa kbk:hon on ilmeisesti tulossa myös stepa ja are vieraaks, kannattaa kuunnella!) Oon tässä kuunnellu myös vuosien takasia kbk -lähetyksiä, eikä niihin vaan kyllästy. Rehellisesti bassoradio on ainoo radiokanava jota kuuntelen vapaaehtosesti. En tykkää kuunnella muuten radioo, enkä voi sietää radiohittejä.
Tajusin yks päivä et mun elämä pyörii suhteellisen paljo tän musiikin ympärillä. Tai oikeestaan mun yks kaveri tajus. En oo ennen ajatellu sitä noin, mut hetken mietinnän jälkeen noinha se on.
Muistan ku innostuin enemmän täst räpistä ja halusin alkaa kyhäilee ite biittejä. Sain sit kuulla et fl studio on hyvä väline siihen ja sehän sit piti hommata. Alkuinnostuksen jälkeen tajusin et mun biitit on kämäsiä, enkä enää tehny niitä mitenkää säännöllisesti. Sillontällön ku isnpis iskee...
Sit innostuin battleista. Katoin youtubesta räpin sm kisoja. Halusin tosi kovasti paikanpäälle kattomaan, mut sillon oli helmikuu, ja ite tapahtuma järjestetään marraskuussa. Siinä välissä ehti tapahtuu kaikkee, innostuin friistailaamisesta ja riimittelystä. Sitte pitkän odotuksen jälkeen tuli marraskuu ja räpin sm kisat ja sinne sit tosiaan menin kattelee (se oli yks vuoden kohokohdista). Mul on nyt riimivihko, jossa on paljon sekalaisia riimejä ja pari biisintynkää. Riimittely ja friistailaaminen on oikeesti tosi kivaa, ja kuka sanoo ettei naispuolisetki vois sellasta harrastella? Mä huomaan et kehityn kokoajan, eikä mun riimit oo enää sellasia homo-pomo -tasosia. Tää tuntuu sellaselta ns. omalta jutulta. Mä oikeesti nautin tästä.
yoyo!
